torstai 21. toukokuuta 2015

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha - rakkautta ensivisiitillä

Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan alueelta löytyy myös puro ja hurmaava lampi.
Pääsin eilen vierailemaan itselleni uudessa paikassa, Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Tai no uudessa ja uudessa, olen kuitenkin asunut lähistöllä Vallilassa ja lenkkeillyt monesti aivan puutarhan tuntumassa. Mutta se ei ollut silloin vielä avoinna yleisölle, joten sain tyytyä vain kuikuilemaan aidanpinnojen välistä.

Näkymä Vallilan suuntaan ja siirtolapuutarha-alueelle. Vanhoja kotikulmiani.
Nyt sitten pääsin sisäpuolelle, ja vielä opastetulle kierrokselle. Hyvä niin, sillä alue on paljon isompi kuin tuttu ja perinteinen Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha. Kasvit on järjestetty niiden alkuperäisen kasvualueen mukaan, eli löytyy muun muassa Euroopalle, Japanille ja Itä-Aasialle omistetut alueet. Istuttavat lajit on valittu alueilta, joilla on samanlainen ilmasto kuin eteläisessä Suomessa - ja siksi nuo täällä näyttävät myös menestyvän, vaikka luonnonvaraisia ovatkin.

Japanilaisen päärynäpuun kukkia.

Moni nähdyistä kasveista on tuttuja puutarhakasveja jalostetussa muodossaan, mutta puutarhassa ne tosiaan ovat luonnovaraisia. Silti moni niistä oli niin kaunis, että toimisi varmasti koristekasvina. Esimerkiksi pinkkikukkainen ruusuherukka oli aivan hurmaavan kaunis - ja tuottaa kuulemma syötäviä marjoja.

Ruusuherukka, tuttujen musta- ja punaherukoiden kaunis sukulainen.
Aivan kaikilla alueilla ei vielä ollut nähtävää, esimerkiksi puutarhapalstoille ei vielä ollut istutettu mitään. Mutta toisaalta taas, magnolian kukinta oli jo ohi, joten sitä ei enää päässyt ihastelemaan, Paljon muuta kaunista kuitenkin löytyi, olivathan esimerkiksi päärynäpuut ja oratuomi täydessä kukassa.

Myös tämä vaaleankeltakukkainen kaunotar löytyi Japani-osasta.

Tunnin mittainen opastettu kierros tarjoaa vain pintapuolisen pikaraapaisun alueen tarjonnasta. Taidanpa viettää kesälomalla päivän, jolloin tulen Kumpulaan ajan kanssa, ja koluan paikan läpikotaisin.

Luonto voi olla julma; koristekasvinakin tuttu piippuköynnös kuristaa itäaasialaista puuta hengiltä.

Atsalea aloittelee jo kukintaansa.
 
Yksi osasto on omistettu lääkekasveille. Yleisölle kerrotaan myös niiden perinteisistä käyttötarkoituksista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti